lauantai 4. huhtikuuta 2020

Tähtitaivaan alla 5/20

Kantohanki huusi suksille. Niinpä sunnuntai-iltana pakkasin repun ja lähdin latusukset mukanani kohti mahdollisia soidinsoita. Tovin karttaa tutkailin ja pähkinöin mahdollista kohdetta. Lopulta päädyin lähtemään Posion suuntaan muutama suo mielessä. Alustavien kohteiden lähistöltä ei autolle löytynyt hyvää parkkia, joten ajelin tutulle seudulle Posion rajan tuntumaan. Ajatuksena oli yöpyä tähtitaivaan alla, mutta mahdollisen soitimen löytyessä laittaisin teltan piilokojuksi.


Illan jo hämärtyessä lähdin sivakoimaan vaaran kuvetta kohti lakisuota. Pakkanen huiteli 15 asteen tuntumassa jäisen hangen kohistessa suksen alla. Valosaasteen ulottumattomissa on tähtitaivaan syttyminen mahtavaa seurattavaa. Menomatkalla metson hakopuu loi uskoa mahdollisiin lintuhavaintoihin. Lakisuolle saavuttuani kiertelin suota ristiin rastiin tasatyöntöä lykkien. Pieneltä alalta löytyikin jälkiä teerien olemassaolosta ja päätin laittaa mahdollisen soittimen tuntumaan teltan pystyyn. 


Makuupussin lämmöstä tähtitaivasta katsellessa oli välttämätöntä siirtyä teltasta ulos nauttimaan luonnon kauneudesta. Yleensä pyrin kuvaamaan retkiltä hienoja hetkiä mutta nyt päätin tallentaa tunnelmat vain verkkokalvolle. Tähtitaivaan alla torkkuessani havahduin jossakin vaiheessa komeisiin revontuliin. Ennen aamua haalauduin takaisin teltan suojaan etten pilaisi soidinta.


 Hieman ennen kellonsoittoa puolisen tuntia ennen auringonnousua heräsin teltan vierestä kuuluvaan riekon päkätykseen. Teltan liepeen alta yritin löytää riekkoa videokameraan siinä kuitenkaan onnistumatta. Huikeaa oli jälleen nautiskella aamuauringon noustessa puiden takaa lämpimästi makuupussissa torkkuen. Torkuin ennen ylösnousua kolmatta tuntia samalla aamukahveja keitellen. Pienenä ongelmana vain edelleen käytössä ollut kesäkaasu, kun en talvikäyttöön sopivaa kaasua löytänyt paikallisista kaupoista. Lopulta sain kahvin keitettyä mutta onnistuin kaatamaan sen melkein kokonaan maahan. Hieman takahammasta kiristi mutta ajattelin pienen hiihtelyn jälkeen keitellä kunnon tervastulilla uudet kahvit. Tuuli oli aamun aikana virinnyt joten ajattelin lasketella alemmas vaaran rinteeseen tulistelemaan. 


Auringonpaisteessa hiihtelin suojuotteja myöten vaaran kuvetta alaspäin. Sukset eivät juuri hankeen jälkiä jättäneet mutta karkea hanki vei pitovoiteet mennessään joten painelin luistelutyylillä ylämäet ja alamäkeen piti etsiä riittävän loivia linjoja. Vaimolle päivän suunnitelmista soiton jälkeen suuntasinkin tulistelun sijaan kotiin hakemaan muun perheen kyytiin ja nokka kohti Soiperoista, jossa ilta vierähtikin  hiihdellen ja pilkkien.

Reissulla pääsin ensikerran itse kokeilemaan uutta Cumuluksen Panyam 600-makuupussia, jonka päälle laitoin vuoden käytössä olleen Cumuluksen quilt 450-retkipeittoni. Vaikka pakkanen oli viidentoista asteen tuntumassa läpi yön, piti aamupuolelle availla makuupussin vetoketjua ja siirtää peittoa syrjään. Muutoin varsin toimiva yhdistelmä mutta pikkupakkasilla jätän tulevaisuudessa jomman kumman kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti