Tunturimaratonille valmistautumista

17 asteen pakkasessa aamulenkki jolkuteltu

Alkuinnostuksen vallassa on viime viikot mennyt urheilun osalta. Selkeä tavoite ja haasteen vastaanottaneet kohtalotoverit ovat motivoineet hurjasti lähtemään lenkille. Jopa siinä määrin, että on pitänyt toppuutella itseä, jotta rasitusvammoilta vältyttäisiin.  Rauhallisilla peruskestävyyslenkkeillä olen pyrkinyt totuttamaan jalkoja taas juoksuun.

Viime viikolla mopo hieman lähti jo lapasesta, sillä kilometrejä kertyi hieman varkain. Juoksukilometrejä kertyi viime viikolla 48.2km, joka on aiempaan taustaan peilaten liian paljon. Tavoittteena on viikottaisten kilometrien pyöriminen 25-40km haarukassa. Yhteensä tavoitteen asettamisen jälkeen juoksukilometrejä on kertynyt reilu 80km, hiihtoa noin 84km ja lisäksi työmatkapyöräilyä.

Sport Trackerin yhteenveto alkuvillityksestä

Aamulenkit ovat kyllä olleet mahtava juttu, päivä vauhdilla käyntiin ja aamusta olo paljon virkeämpi. Vielä sängystä ylösnousu tuntuu raskaalta, mutta sen jälkeen loppu on arjen juhlaa. Projekti on vasta alkutaipaleella ja tällä hetkellä kevättalvi parhaimmillaan, joten juoksun rinnalla on ollut hiihtoa. Varsinaisesti polkujuoksukautta en ole vielä pystynyt aloittamaan, lunta kun on vielä noin 80 cm.  Kohta hankikantokelit odottaa.

Kaveri heitti asiasta poristessa ilmoille kysymyksen, miksi juokset? Piti kyllä hetken miettiä, miten asian olen itselle perustellut. Miksi en päästäisi itseä "helpolla" ja a) joko lähtisin hieman aiemmin, ettei tarvitse juosta, tai b) menisi autolla, kun sillähän pääsee tunnetusti nopeampaa ja helpommalla. Eikä tarvitsisi aamulla herätä klo. 6 juoksemaan kylää ympäri. No, vaikeahan sitä on perustella, mutta muutamia lieventäviä asianhaaroja kuitenkin nousi mieleen.

Hyvän lenkin jälkeen fiilikset ovat yleensä huomattavasti virkeämmät ja energisemmät kuin autolla käydyn kauppareissun jälkeen. Tämä positiivinen kenties "itsensä voittamiseen" liittyvä mielihyvän tunne, kun saattaa jopa levitä yleiseen olemiseen saakka. Lisäksi arki- ja työstressitasot tippuvat samaa tahtia hikikarpaloiden kanssa. Joskus olen kuullut, että liikunnalla voisi olla jopa vaikutusta terveyteen. Tunnin lenkki arjen keskellä voi olla myös sitä hehkutettua laatuaikaa omille ajatuksille tai niiden tyhjentämiselle. Ja jos rehellisiä ollaan, niin kyllä se jollakin tavalla mieltä ylentää katsella vaikkapa nyt maratonin tuloslistalta omaa nimeä. "Selvisin siitä haasteesta ja selviän tulevistakin"- ajatus voi joskus auttaa elämän lätäköitä roiskutellessa.